6-6-6

Sisustaminen ei ole mitenkään erityisen lähellä sydäntäni. Kunhan nyt ei ihan mahdottomasti silmiin satu katsominen eikä ahteriin istuminen niin allekirjoittaneelle kelpaa. Huonekalujen hankkiminen on yhtä mukavaa kuin hammaslääkäriajan varaaminen enkä todellakaan ymmärrä viehtymystä koristetyynyihin. Kolmen vuoden asumisen jälkeen minulla ei vieläkään ole verhoja kuin yhdessä ikkunassa. Ajatus ostosreissusta aiheuttaa ahdistuskohtauksen ja pahan ihottuman.

Sattuneista syistä olen kuitenkin viime aikoina ostanut ja koonnut useampia huonekaluja, omia ja toisten. Sellaista mukavan rauhoittavaa syyspuuhaa, joka pitää mielen virkeänä, rauhoittaa sielua ja tekee elämästä elämisen arvoista.

Omien kanssa meni eilen kuusi tuntia. Ihan kohtuullista yhden piirongin kanssa. Olut per tunti. Hyvin kohtuullista, enemmänkin olisi mennyt, mutta kauppa ei enää myynyt. Jännittävänä yksityiskohtana voidaan mainita ohjeiden selkiytyminen tölkkien tyhjentyessä. Herää vain kysymys, missä tilassa niitä laaditaan ja nidotaan yhteen. Eivät olleet numerojärjestyksessä alkuunkaan.

Toiseksi suurimpana onnistumisena (heti ihan oikean näköisen kalusteen jälkeen) pidän ylijääneiden ruuvien ja muttereiden määrää. Vain kuusi. Varmaan ovat tehtaalla laittaneet pari ylimääräistä varaosiksi.

Kaiken kaikkiaan olen hyvin ylpeä itsestäni ja haluan kiittää itseäni sekä muistuttaa, että hyvin pidettyinä huonekalut kestävät todella kauan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s