Maailman paras sana ja maantietoa

Puhhuh. Viikonloppu meni kirjoitusmaratonista toipuessa. Kymmensormijärjestelmää se kehitti, mutta äkkiseltään en kovin monta hyvää juttua perjantaista keksi. Suolsin täyttä tajunnanvirtaa, toivottavasti suurin piirtein oikeasta aiheesta. En ole uskaltanut avata – onneksi – tallentamiani tiedostoja vielä. Enkä kyllä avaakaan, jos tuotokseni menevät läpi. Elämme jännittäviä aikoja.

Viimeistä tehtävää vajaa on sitten tämäkin kevät, siinäpä tärkeimmät viime ajoilta. Löysin hienon nimeä maailman maat, jotta voisit kehuskella taidollasi, joka näin sivumennen sanoen on täysin hyödytön- pelin, jota olen ihan itseni kehittämisen nimissä hakannut päivittäin useita kertoja. Ennätykseni on 196/197. Kambodza pääsi sillä kerralla unohtumaan. Muita vaikeita muistettavia ovat Kamerun, Burkina Faso ja Guatemala. Luonnollisesti peli on englanninkielinen, joten sattumalta osaan nyt nimetä kaikki 197 maata englanniksi, mikä on ihan tosi hyödyllistä, jos ainoa keino pelastautua marsilaisten hyökätessä on luetella kaikki maat ja marsilaiset osaavat vain englantia. Se toissa yönä näkemäni uni oli varmasti enne. Hieno peli se on.

Hieman harmillista on se, että löysin pelin vasta nyt. Yläasteaikojen maantiedon kokeet menisivät nyt heittämällä nimeä karttaan valtiot– tehtävien osalta. Eikä tarvitsisi kehitellä mitään (huonoja) muistisääntöjä Väli-Amerikan valtiosta. Löytyisiköhän jostakin internetin syvyyksistä joku kiva peli, jonka avulla voisin opetella merivirrat kulkusuuntineen. (Vai onko ne virtaussuuntia?) Minulle ei koskaan ihan täysin valjennut, miksi niihin käytettiin niin paljon aikaa ja energiaa, eikä kyllä myöskään se, miksi en kaikesta ajasta ja (opettajan käyttämästä) energiasta huolimatta muista enää kuin Golfvirran. Osittain. Ihan varma en ole sen lähtöpisteestä.

Nyt kun asiaa ajattelen niin on aika paljon asioita, joiden opettamisessa pelit voisivat olla paljon motivoivampia kuin piirtoheitinkalvot vuodelta 1992. Ihan tiedoksi kaikille näitä aarteita käyttäville opettajille, että se aivan itse vapaalla kädellä iltahämärissä piirretty merivirtakartta ei ole erityisen havainnollistava. Saattoi toki olla silloin 1992, kun eri väriset kylmät ja lämpimät virrat eivät vielä olleet sekoittuneet ruskehtavan kukertavan myrskyisäksi valtamereksi hukuttaen alleen Sri Lankan ja suuren osan Grönlantia. Ja asiaan mitenkään liittymättä terveisiä omalla muinaiselle mantsanopelleni. Jos vain muistaisin nimesi yhtä hyvin kuin luokattomat kalvosi…

Se luvattu paras sana: frequently. Yläluokkaisen brittiladyn lausumana se vaan kuulostaa hyvältä. Korvaorgasmi on niin kauhea sana, etten nyt käytä sitä.

Mainokset

Pakkotahti

Kannattaa aina jättää tehtävät viime tippaan. Mikään ei ole niin nautinnollista kuin viettää perjantai-iltaa kirjoittaen kahta rästiesseetä ja yhtä esseetä, jonka deadline ei vielä ole ylittynyt. Se on vasta huomenna. Yhdeksän sivua valmiina, saman verran jäljellä.

Ei tämä tästä.

 

 

Petollinen viettely

Tai siis, seksiä tekisi mieleni.

Halunsa voi ilmaista niin kovin monella tavalla. Siellä ja täällä  pitkin internettiä, painettua sanaa ja kahvipöytäkeskusteluja jaetaan vinkkejä, kokemuksia ja kuvitelmia, miten voi tuoda ilmi mielihalunsa kiertoteitse, jos mennäänks paneen? tuntuu liian suorasukaiselta ja parhaat alusvaatteet sattuvat olemaan pesussa. Suositellaan hiplailua, halailua, vihjailevia tekstiviestejä ja niin edelleen. Kukapa näitä ei olisi kuullut. Joku suosittelee käymään ovesta astuvan vastakappaleen rinnuksiin kiinni saman tien ja toinen pitää koko päivän kestävää tekstiviestipiinaa ainoana keinona innostua makuuhuonetoiminnasta. Raja esilämmittelyn, esileikin ja seksin välillä on hiuksenhieno.

Yleensä nämä vinkit on suunnattu naisille ja niitä tarjotaan naisille suunnatuissa kanavissa. Sen verran minäkin olen Cosmoa ja kirjoja selannut, että suuri osa vinkeistä lienee keksitty kolme minuuttia ennen deadlinea tai sopivassa humalassa. Minun mielestäni hyppy  talon katolta on hyvä idea parin promillen tienoilla, joten kai jonkun mielestä miehen kutittelu höyhenellä tämän katsoessa jalkapalloa on varma tapa saada semihyvää puolitehoista seksiä puoliajalla eikä raivostuttava tapa häiritä iltaa. Näin asian ilmaisi joskus haastattelemani miesehdokas, joka tarjosi tilalle odota pelin päättymistä ja saat paljon varmemmin– menetelmää. Pikaisesti arvioituna ja empiirisesti tutkittuna: toimii.

Jostain syystä en ole törmännyt miehille suunnattuihin viettelyvinkkeihin, ainakaan en muista. Mutta koska omat neuvot tunnetusti ovat riittäneet niin täältä pesee. Ohjeet on laadittu olettaen, että suhde noin muuten on kunnossa. Jos toisen naama ärsyttää, pomo soittelee kotiinkin, nainen kasvattaa tiskivuorta mielenosoituksellisesti, lapset ovat useammin poliisin kuin mummon hoidossa ja häät on peruttu jo kolmesti, kannattaa ehkä pohtia pelastaako tilanteen läheisyyden, arkiaskareiden vai lusikoiden jakaminen. Mutta koska en ole parisuhdeterapeutti enkä muutenkaan sillä saralla ansioitunut, on parasta jättää ne neuvot muille. Joten:

Peseydy. Useimmille kerran päivässä riittää.

Kehu naista. Jotakin tiettyä asiaa tai yleisesti koko ihmistä, mutta aidosti. Ja kokemuksesta: Vaikka olisit vilpittömästi sitä mieltä, että daamisi on paras tiskaaja, jonka olet tavannut, tämä ei ole paras hetki ottaa asiaa puheeksi. Keksi jotain muuta.

Halaa, ota kainaloon, silitä. Kosketa. Suutele. Nämä ovat asioita, joita voi tehdä myös ilman seksinhimosta kiiluvia silmiä. Varmasti joku tykkää siitä, että mies tarraa suoraan tisseihin kiinni (ja kyllä, minäkin sopivassa tilanteessa ja mielentilassa), mutta turvallisempaa lienee aloittaa jostain muualta. Jotkut pystyvät naamioimaan tilanteen viattomaksi hellyydeksi, jotkut eivät, kolmannet eivät edes halua ja paljon on niitä, jotka todella haluavat panostaa hellyyteen ja läheisyyteen. Eikä se piilottelu välttämättä ole edes tarpeellista, on mukava tietää olevansa haluttava. Jatkuva vonkaaminen on kuitenkin useimmiten vain rasittavaa.

Kolme juttua. Ei se ole niin vaikeaa ja tutustumalla tietää parhaiten, mistä toinen tykkää. Hassua kyllä, noihin kolmeen kohtaan voi liittää myös ne höyhenet, käsiraudat, akrobatian, ilotulitukset ynnä muut bonukset, jotka ovat kivoja, kun perusasiat ovat kunnossa. Disclaimerina lienee lisättävä, että jokainen ihminen, jokainen suhde ja jokainen tilanne on erilainen. Loputon oppaiden selaaminen ei voita puhetta.

Jeminan kritisoima Nainen, pese miehesi auto!- vinkki saa muuten varauksettoman kannatukseni, päinvastaisena. Kyllä minä vähintään vakavasti harkitsisin petipuuhia, jos mies ilmoittaisi pesevänsä autoni, myös sisältä. Vahata ei tarvitse.

(Ihan vinkkinä vaan.)

Viikon (luultavasti) parhaat

Vili Vilperi Areenassa. Lapsuuden suursuosikkini ja vieläkin aika hyvä. Sopii erinomaisesti paitsi sunnuntaiaamuun myös maanantai-iltaan. Eikä torstai-iltapäivänäkään yhtään huono. Olen katsonut jakson aina, kun sivullissuoja on alkanut tökkiä. Saisikohan Vilperiä jostakin DVD:llä? Voittaa nykypiirretyt mennen tullen.

Edessä taas kiva tentti. Mielenkiintoinen ja henkilökohtaisesti läheinen. Olisipa näitä enemmän, pitkästä aikaa lukeminen todella houkuttelee ja kevät päättynee mukavissa merkeissä.

Wöyh! Uijuijui kun kuulostaa hyvältä. Suhtauduin aavistuksen skeptisesti Lokin ja Hiehon perusteella, mutta kylläpäs vain toimii. Yllättävää, kaunista ja yllättävän kaunista. Onnistuneita sanoituksia ja erilaisia tunnelmia. Kokonaisuus, joka ei aluksi tunnu kokonaisuudelta. Suosittelen erityisesti Siipiratasta, ihastuttava. Sana, joka kuvailee mainiosta kappaletta, vaikka tarina ei sitä olisikaan. Levy menee hankintaan heti, kun tästä rikastun. Muutenkin olisi levykauppaan asiaa.

Lenkkeily on kivaa. Oikeasti.